Mittareiden asetanta organisaatiotasolla; strategiset mittarit
Tyypillisesti yrityksissä on määritelty ns. KPI-mittaristo (Key Performance Indicators = KPI) suorituskyvyn mittaamiseksi. KPI-mittareiden avulla seurataan muun muassa liiketoiminnan, myynnin ja markkinoinnin kannattavuutta ja kehitystä.

Mittareiden asetanta kehitystoimenpidetasolla; tavoitteiden tunnistaminen
Kehitystoimenpiteillä tavoitellaan aina yrityksen suorituskyvyn parantamista, mutta muutoksen vaikutus yrityksen KPI-mittareihin näkyy monesti viiveellä. Siksi mittareiden asetanta toimenpiteen kehitysvaiheessa on tärkeää, että nähdään jo kehitysvaiheessa edistymistä ja voidaan arvioida toimenpiteiden onnistumista. Mittareiden asetannassa tulee huomioida

• Mikä on kehitystoimenpiteiden tavoite; millaisia mittareita tavoitteeseen liittyen voidaan asettaa (vaikuttavuuden arviointi)?
  • esim. sisäinen tehokkuus: prosessivaiheen tai työprosessin läpimenoajan nopeutuminen, prosessin vaiheiden vähentäminen, manuaalisten vaiheiden vähentäminen tai ajallisen keston lyhentäminen
  • esim. ulkoiset mahdollisuudet: uusien palveluiden lkm, uusien asiakassegmenttien lkm, asiakastyytyväisyys, uuden datan hyödyntämispotentiaali jatkossa (esim. mitä tietoja saadaan esim. asiakkaista, käyttäjistä, käytöstä, jne.), ROI (Return on Investment ~ sijoitetun pääoman tuottoaste), …
  • esim. disruptiiviset mahdollisuudet: uudenlaiset kumppanuudet ja verkostoituminen, uusi rooli arvoverkostossa, uudet liiketoimintamallit, uudenlaisen liiketoiminnan määrä, … disruptiiviset mahdollisuudet ovat ns. organisaatiotason, strategiatason, asioita ja tulokset vaikuttavat ja näkyvät KPI-mittaristotasolla. KPI-mittaristoa tulee siten tarvittaessa päivittää vastaamaan uuden liiketoiminnan onnistumisen seurantaa.

Mittareiden asetanta toteutuksen onnistumisen arvioimiseksi
Yksittäisen kehitystoimenpiteen tulosta, digiratkaisun onnistumista, tulee myös arvioida heti toteutuksen jälkeen, eli vastasiko ratkaisu odotuksia? 

• Hyödyllisyys (toiko todennettavaa hyötyä esim. työajassa, lisätietona, uutena palveluna jne.?)
• Käytettävyys (käytön helppous ja tehokkuus, virhetilanteiden ilmeneminen, opittavuus/muistettavuus, yleinen käytön miellyttävyys?
• Luotettavuus (virheiden määrä/virhetilanteista selviytyminen, toimintavarmuus?)
• Yhteensopivuus (integrointi eri tietojärjestelmien kanssa tarvittaessa, toiminnallisuus eri päätelaitteilla tai selainvaihtoehdoilla?)
• Hinta
• Toimiiko totutettu ratkaisu odotetulla tavalla? Jos ei, niin mitä jäi puuttumaan tai mitä jouduttiin muuttamaan => jatkokehitysidea/-työ?